 |
Harjoittelu Villa Karossa tarjosi mukavia kokemuksia ja suuntaa tulevaisuuteen
Lähdin tammikuussa 2005 CIMOn kautta työharjoitteluun Beniniin. Harjoittelupaikkana oli siellä Grand-Popossa sijaitseva, viisi vuotta sitten perustettu, suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus Villa Karo.
Olin juuri valmistunut kulttuurituottajaksi Humanistisesta ammattikorkeakoulusta Turusta ja päätin kartuttaa työkokemustani hakemalla harjoittelijan paikkaa Pariisista. Aivan, Suomen Ranskan Instituuttiin Pariisiin hainkin, mutta ennen kuin kerkesin uneksia punaviinistä ja patongeista olin jo hankkimassa lääkkeitä mitä lie tauteja vastaan, joita Pariisissa ei kyllä ole ollut vuosikymmeniin. Kaikeksi yllätyksekseni sain siis Pariisin sijasta paikan Beninistä ja lähtö oli edessä vajaan kuukauden päästä. En tiedä, mitä odotin kun edessä oli kolmas matka Afrikkaan vuoden sisällä. Aiemmista kokemuksistani viisaampana tiesin että odotettavissa oli lämpöä, mukavia ihmisiä ja uskomaton kulttuuri!
Muutakin kuin työkokemusta
Lähtö uuteen maahan, uusille leveyspiireille on aina hieno kokemus. Se ei opeta vain uudesta kulttuurista tai maasta, vaan ennen kaikkea myös omasta itsestä. Aika, jonka viettää kaukana kotoa, tuttujen ja turvallisten asioiden ja ihmisten luota, pakottaa pärjäämään yksin, ajattelemaan omilla aivoilla ja tutustumaan oikeasti omaan itseensä. Mitkä ovat minun arvoni? Minun vahvuuteni ja heikkouteni? Miten käyttäydyn kun paikalliset normit, arvot ja oletukset eivät olekaan ne samat joita kotimaassa on?
Oman lisänsä kaikkeen kokemiseen tuovat fyysiset olosuhteet, jotka ainakin Afrikassa ovat omasta lintukodostamme poikkeavat. Tilanteesta riippuen elinolosuhteet ovat vaihtelevat, lämpöä välillä 42 astetta, vettä voi tulla taivaalta oikeasti kuin saavista ja lentäviä elukoitakin on useampia kuin hyttynen ja mäkäräinen. Ja mikä eksoottisinta, ihmiset tervehtivät, ihmiset puhuvat, he ovat oikeasti kiinnostuneita sinusta. Vaihtelevasti heidän kiinnostuksellaan on tietysti taka-ajatuksia, mutta samoin myös paikan koosta riippuen sinun tekemisilläsi on luvattoman paljon painoarvoa.
Harjoittelusta suuntaa tulevaisuuteen
Työ Villa Karossa antoi minulle mahdollisuuden työskennellä omalla alallani ulkomailla ja olla samalla tekemisissä suomalaisten taiteilijoiden kanssa. Tutustuin uuteen kulttuuriin ja kulttuurin tuottamiseen ulkomailla. Työharjoittelu vahvisti minulle ajatuksen siitä, että tahdon työskennellä kulttuurin parissa kansainvälisesti.
Olen aina lähtenyt ulkomaille avoimella asenteella ja uusia seikkailuja odotellen. Kulttuurien kohtaamiset ovat kehittäneet avointa luonnetta ja sosiaalisuutta. Kuten aiemmin totesin, aika ulkomailla opettaa itsestä, mutta paljon myös kotimaasta. Se opettaa arvoista ja yhteiskuntamalleista. Ulkomailla ainakin minä olen oppinut ikävöimään jotain muutakin kuin saunaa, salmiakkia ja ruisleipää!
Nimetön
[Lisätty 7.4.2006 | MN]
|
| |
|
|
|