"Kyllä minulla oli heti opintojen alkaessa mielessä, että jos vain on mahdollisuus päästä ulkomaille vaihtoon tai työharjoitteluun, niin heti lähden", Jyrki Hööpakka kertoo. Mihin maahan, sillä ei ollut niinkään merkitystä, vaan tärkeintä oli päästä sellaiseen paikkaan, josta olisi hyötyä opintojen kannalta. Samoilla linjoilla on myös Tiia Alho: "Lähdin Latviaan, sillä koulullamme oli tarjolla projekti siellä. En tosin erityisemmin etsinyt vaihtoa ulkomailla, joten olisin lähtenyt mihin maahan vaan." Tiia toteaa, että Latvia osoittautui hyväksi kohteeksi työkokemusta ajatellen, sillä samanlaista työtä olisi ollut vaikea löytää Suomesta. Uusia taitoja karttui. "Sain samalla opinnäytetyön aiheen. Mutta ennen harjoittelua odotin itse työn lisäksi myös aikaa vieraassa maassa, se oli vähintään yhtä suuri odotuksen aihe kuin itse työ."
Myös Jyrki on tyytyväinen periodin ammatilliseen antiin: "Harjoittelu oli erittäin mielenkiintoista ja opettavaista. Iloisesti yllätti se, että vastaanottavan organisaation puolelta oltiin erittäin tyytyväisiä tekemäämme työhön." Paikalliset hämmästelivät sitä, mikä suomalaisia opiskelijoita Latviassa kiinnostaa - siis vähän samaan tapaan kuin me suomalaiset ihmettelemme, jos joku ulkomaalainen haluaa tulla Suomeen. Mukavaa oli se, että harjoittelijoista pidettiin hyvää huolta ja heitä yritettiin auttaa aina tarvittaessa.
Mitään ihmeempiä ongelmia suomalaiset harjoittelijat eivät Latviassa kohdanneet, lähinnä kielitaito - tai oikeammin sen puute - yllätti: "Ongelmia oli joskus kommunikaatiossa", Jyrki kertoo. "Paikallinen väestö puhui aika huonosti englantia, eikä meistä kukaan osannut latviaa tai venäjää."
Sekä Tiia että Jyrki arvelevat, että kolmen kuukauden harjoittelujaksosta ulkomailla on hyötyä tulevaisuudessa työn saannissa. "Konservointikin voi olla kansainvälinen ala, joten ehkä nyt on helpompi lähteä töihin ulkomaille, jos tilaisuus tarjoutuu", Tiia miettii. Ja aina on mielenkiintoista viettää pitempi aika erilaisessa kulttuurissa.
Teksti Aino Kivelä, CIMO
|