 |
Pietari opiskeli Cetys Universidadissa, Meksikon Ensenadassa.
Vaihtoon lähtiessä tavoitteena oli oppia espanjaa, saada uusia kokemuksia ja ajatuksia, matkustaa ja nähdä maailmaa, sekä miettiä tulevaisuuden uramahdollisuuksia. Nämä tavoitteet toteutuivatkin erittäin hyvin. Loppujen lopuksi opin espanjaa erittäin sujuvasti. Matkustin koko Kalifornian osavaltion ympäri, Kalifornian Niemimaa tuli tutuksi, kävin Chihuahuassa, Oaxaca Cityssä, Mexico Cityssä, Veracruzissa ja matkustin koko länsirannikon alas autollani aina Oaxacan rannikolle asti. Parhaimmat ja muistettavimmat kokemukset tulivat matkustellessa!
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Meksikoon lähtö vaatii huolellista valmistautumista, mutta selvisin mielestäni hyvin ja melko helposti käytännön järjestelyistä. Sain tietoa kohdemaasta ja oppilaitoksesta muun muassa kv-toimistoista Suomesta, yhden viestin kohdemaan oppilaitoksen edustajalta, internetistä, matkaoppaista ja entisiltä vaihto-opiskelijoilta jotka olivat olleet Meksikossa. Käytännön tietoa oppilaitoksen kursseista, asunnon vuokraamisesta ym. käytännön elämän järjestelyistä jäin kaipaamaan.
Asunto löytyi kun sain yhden paikallisen opiskelijan yhteystiedot Cetykseltä. Otin häneen yhteyttä ja vuokrasin huoneen. Teimme sopimuksen koko vaihdon ajaksi mutta kahden kuukauden jälkeen opiskelija irtisanoi sopimuksemme, joten jouduin etsimään uuden asunnon. Uusi löytyi yhdessä ranskalaisten opiskelukavereiden kanssa joiden kanssa asuin loppuajan.
Paperisotaa ja byrokratiaa
Opiskelijaviisumi pitää hankkia jo Suomen päässä. Suomen konsulaatissa sanottiin, että
viisumia ei tarvitse mikäli viettää Meksikossa alle kuusi kuukautta (olin seitsemän). Kannattaa
kuitenkin tarkistaa, koska Meksikon päässä väitettiin, että aina tarvitsee viisumin kun tulee
opiskelemaan. Mikäli sitä ei tarvitse oleskelusi ajaksi ei kannata hakea. Viisumi on ilmainen ja nopea hankkia Suomen päässä mutta paperisota Meksikon päässä on hieman hankalampi. Esimerkiksi itse jouduin käymään kymmenkunta kertaa niitä papereita maahanmuuttotoimistossa selvittelemässä.
Saavuttuani Meksikoon sain heti FM3 nimisen lapun täytettäväkseni. Tästä informoidaan jo lentokoneessa, joten kannattaa kuunnella niin osaa mennä oikeaan jonoon. Saavuttuani Ensenadaan FM3 ja kaikki muut lappuset ja lippuset sekä valokuvat (sivu- ja etuprofiili x kolme, mv) piti viedä rekisteröitäväksi paikalliseen maahanmuuttajatoimistoon. Tässä tiedekunnan vaihtokoordinaattori auttoi erittäin mallikkaasti. Hinta oli noin 50 dollaria.
Autokaupan salat Meksikossa
Auton osto oli mielenkiintoinen projekti. Autoilu vaatii aikamoisen paperisodan Meksikossa. Auton oikea omistaja ja mahdolliset velat yhteiskunnalle (la deuda municipal) selviävät yksinkertaisesti kysymällä rekisterinumeron kanssa paikallisesta rekisteritoimistosta. Toinen oleellinen asia on varmistaa mihin autolla saa mennä! Meksikossa on nimittäin sellainen systeemi että rajaseudun autoilla (carro fronterizado) ei saa ilman erityistä lupaa ajaa muihin osavaltioihin eikä sitä saa myöskään myydä siellä. Jos haluat matkustaa ja kaupata autosi lopuksi on helpompaa ostaa carro nacional – auto jolla on kansalaisuus. Tulliluvan saa tullin toimistosta. Luvat eivät ole kalliita eikä niiden saaminen kestä kauaa mutta se vaatii melko lailla papereita. Sekä ostoon että tullille tarvittavat dokumentit saat tietoosi ko. toimistoista. Ne kannattaa selvittää ennen toimistoihin menoa koska muuten joudut käymään useaan otteeseen.
Raha-asiat ja ostokset
Rahat riittivät ja alkuperäinen budjetti piti. Järjestin tilini niin että sain vasta ihan opiskelujen lopussa lisää matkustusrahaa. Muuten ei varmaan olisi ollut paljoa reissurahaa jäljellä. Työskentely on laitonta ulkomaalaisille Meksikossa, eikä se muutenkaan kannattaisi koska palkkataso on todella alhainen.
Meksikossa toimivat ongelmitta suomalaiset pankki- ja luottokortit. Varmista kuitenkin että korttisi on kansainvälinen koska esim. Nordealla on kortteja jotka toimivat vain kotimaassa! Luottokortti on erittäin käytännöllinen Ensenadassa koska USA on kulman takana. Ostosten teko siellä on internetin kautta kaikista edullisinta ja siihen tarvitset luottokorttia (suomalainen Electronic ei toimi – muun maalaiset kyllä). Jenkeissä on myös yleisesti ottaen röyhkeät rahannostopalkkiot joten kortilla kannattaa maksella!
Isoissa ostoksissa kannattaa huomioida että Meksikossa on tiukka nostoraja 3000 pesoa päivässä. Tämä osoittautui pienoiseksi ongelmaksi autoa ostaessani. Loppujen lopuksi siirsin rahani yhden kaverin tilille mutta tämä maksaa aika lailla. Kannattaa harkita paikallisen tilin avaamista koska sen avulla voit säästää hieman kustannuksissa, jotka muodostuvat useista rahan siirroista ulkomaisille tileille sekä nostoista. Tämän kannattavuus riippuu tietysti siitä miten olet raha-asiat junaillut Suomen päässä.
Opiskelukulttuuri vaatii totuttelua
Oppilaitos on erittäin pieni ja hallintokin näin ollen. Työntekijät suhtautuivat meihin vaihto-opiskelijoihin erittäin positiivisesti ja he olivat auttavaisia sekä ystävällisiä. Niinpä opiskelijaksi ilmoittautuminen hoitui todella helposti ja joustavasti samoin kuin muutkin hallintosioiden hoitamiset.
Kv-asioiden vastaava, opiskelijat ja hallinnon edustajat opastivat opintojen aloittamisessa. Näihin tietoihin ei kuitenkaan kannata luottaa erityisesti kurssisisältöjen osalta. Koululta löytyy kansiot, joissa kurssisisällöt on määritelty. Niihin kannattaa tutustua hyvin. Myös kurssien aikataulut ovat oleellisia. Kursseja järjestetään ma-la 07.00-22.00 joten kannattaa rakentaa mielekäs aikataulu.
Kurssien alkamisen jälkeen kaikki käytännön informaatio opiskeluja koskien tuli opettajilta eikä organisaatiolta kuten Suomessa. Usein hallinnon edustajilla ei ollut juuri mitään havaintoa, mitä opettajat olivat suunnitelleet, joten heiltä ei kannata kysellä.
Etukäteen en saanut käytännössä mitään tietoa kursseista enkä näin ollen voinut laatia opintosuunnitelmaa. Paikan päällä ensin valitsemani kurssit osoittautuivat täysin erilaisiksi kuin olin olettanut. Sitten löysin kansiot joissa oli tietoa kurssisisällöistä ja valitsin sen perusteella toisia kursseja.
Opintojen rakenne on hyvin samankaltainen kuin Suomessa. Suurin ero on, ettei lukukauden aikana ole lomia. Tämä kannattaa huomioida lukujärjestyksen suunnittelussa jotta saat mahdollisuuden matkustella lähialueilla. Poissaolot lasketaan tunneilla ja myöhästymisistäkin saa toisinaan merkinnän joten tässä suhteessa on huomattavasti tiukempaa kuin Suomessa.
Opiskelijoiden opiskelumotivaatiossa on erittäin suuri ero. Koulu on paikallisittain erittäin kallis yksityiskoulu, jonka oppilaiden vanhemmat ovat tyypillisesti varakkaita ja haluavat maksaa lapsillensa hyvän koulutuksen. Näin ollen moni opiskelija ei ole itse päättänyt opiskelupaikastaan ja se näkyy sitoutumisessa opintoihin.
Kielitaito kehittyy
Opiskelin espanjaa vuoden Helsingin yliopiston kielikeskuksessa. Cetyksessä ei ole kielivalmennusta tarjolla. Sieltä löytyy vain yksi espanjan kurssi, joka on tarkoitettu Meksikolaisille. Niinpä se on erittäin vaikea.
Oma kielitaitoni oli mielestäni riittävä. Espanjan kielentaitoni kehittyi huomattavasti tämän periodin aikana. Myös ranskan kielentaitoni kehittyi erittäin paljon (asuin ranskalaisten kanssa ja puhuin kieltä jo aiemmin sujuvasti). Tämän lisäksi kehityin myös englannin kielessä. Opiskelin koko ajan myös englanniksi ja kävin usein USA:n puolella.
Opiskelijaelämää Ensenadassa
Ensenada on kuin kyläyhteisö. Cetys on erittäin elitistinen (pääasiallisesti) rikkaitten yrittäjien lapsien suhteittenluomiseen keskittyvä oppilaitos. Minkään näköistä yhteistä opiskelijatoimintaa koululla ei ole. Kaveriporukat Ensenadassa ovat yleisesti ottaen erittäin sisäänpäin lämpiäviä. Poikkeuksia toki löytyy mutta ei kannata odottaa kovin paljoa Cetyksen opiskelijameiningiltä. Paikalliset auttoivat sisään ympyröihinsä mutta vasta hyvin pitkän ajan jälkeen. UABC niminen autonominen julkinen yliopisto järjesti hyvin paljon opiskelijatoimintaa. Kannattaa hakeutua sen toimintaan mukaan.
Ainut oppilaitoksen järjestämä harrastusmahdollisuus on koripallo- ja jalkapallokenttä. Cetyksen oppilaskunta ei oleskeluni aikana järjestänyt mitään. Muuten harrastusmahdollisuuksia ovat erityisesti vesiurheilulajit – surffaus, kalastus, veneily, sukellus tms. ja retkeily. Hinnat ovat kuitenkin monesti korkeat. Parhaat harrastukset itselleni olivat matkustelu, vesiurheilu ja vaellusretket.
Loppuen lopuksi asuin yhdessä neljän muun vaihtarin kanssa joten tutustuin heihin hyvin. Tutustuin myös moniin Meksikolaisiin ja ystävystyin muutamien kanssa. Lisäksi tutustuin muutamaan amerikkalaiseen, yhteen equatorilaiseen ja espanjalaiseen.
Kulttuuri vaihtelee maan sisällä
Valehtelemiseen ja huijaamiseen, jotka ovat arkipäivää joka paikassa, oli vaikea sopeutua. Rahaa arvostetaan suomalaisen näkökulmasta käsittämättömän paljon. Meksikossa sillä voi kuitenkin korruption ansiosta hankkia mitä vain. Tämä piirre tekee meksikolaisesta kulttuurista raadollisemman kuin oletin sen olevan. Loppujen lopuksi kaikkeen kuitenkin tottuu. Hyvänä pidin yhteiskunnan joustavuutta joka hyvin pitkälti johtuu ihmisten mentaliteetista.
Meksikolaiset ihmiset ovat avoimia, joustavia ja avuliaita. He eivät stressaa turhan takia ja ovat erittäin elämäniloisia. Huomionarvoista on että kulttuuri vaihtelee erittäin paljon maan sisällä! Esimerkiksi Tijuanan ja Oaxacan kulttuurissa ei ole juuri mitään yhteistä. Tyypillisesti isoissa ja vaarallisissa kaupungeissa (Mexico City, Tijuana) ihmisetkin ovat stressaantuneempia ja varautuneempia kuin muissa osissa maata.
Yleisesti ottaen odotin kulttuurilta huomattavasti enemmän. Rajaseudulla se osoittautui kuitenkin olevan hyvin amerikkalaisvaikutteista. Matkustin koko maan halki ostamallani autolla ja etelämmässä tapaamisistani ihmisistä sain hyvinkin saman käsityksen kuin minulla jo tullessani oli. Ts. ihmiset ottavat elämän rauhallisesti, soittelevat musiikkia ja nauttivat elämästä.
Pietari Kauttu
[Päivitetty 20.6.2005 | MN]
|
| |
|
|
|
Cimo.fi-verkkopalvelu