Tilastoja ja tutkimuksia

Kirja on 164-sivuinen artikkelikokoelma, jossa Erasmus-ohjelmaa Suomessa valotetaan eri näkökulmista.

Julkaisussa käsitellään seuraavia teemoja: opiskelijat ja Erasmus, Erasmus korkeakoulujen arjessa, kansallisten toimistojen näkökulmaa sekä Erasmus selvitysten valossa. Kirjassa tarkastellaan muun muassa Erasmuksen koulutuspoliittista vaikutusta sekä Erasmus-ohjelmaa tilastojen näkökulmasta. Kirja dokumentoi samalla Euroopan suurimman vaihto-ohjelman vaiheita Suomessa.

Tässä joitakin otoksia kyselyn tuloksista:

• Suurin osa vastaajista on 20-24-vuotiaita, eri puolilta Eurooppaa tulevia opiskelijoita.
• Motivaatio: Uusien kokemusten saaminen ja vieraan kielen puhuminen olivat tärkeimmät motivaatiotekijät Erasmus-vaihtoon osallistuneille
• Opiskelijat voi motivaation perusteella jakaa kahteen ryhmään: experience-oriented ja career oriented. Ensin mainitut vastaajat tulivat useimmiten Länsi-Euroopasta, viimeksi mainitut useimmiten EU:n uusista jäsenmaista.
• Suomalaisista vaihto-opiskelijoista suurin osa painotti enemmän itse kokemusta kuin vaihdon merkitystä uralle. Suomeen tulevissa opiskelijoissa oli noin puolet kumpaakin.
• Opintojen tunnustaminen: Länsi-Euroopan maista lähtöisin olevat opiskelijat saivat muita yleisemmin ja laajemmin vaihdossa suoritetut kurssit tunnustettua omassa kotiyliopistossaan (myös Suomessa), poikkeuksena Saksa, Kreikka ja Iso-Britannia, joissa oli vielä tunnustamisongelmia.
• Rahoitus:Suomalaiset ja muut pohjoismaiset, sekä irlantilaiset ja britit saivat vähiten rahallista tukea vanhemmiltaan vaihto-opiskeluun, eniten saivat etelä-eurooppalaiset. (CIMOn huomio: Suomalaiset elivät todennäköisesti opintotuella ja lainalla sekä omilla säästöillään.)
• Tiedonkulku: Suomalaiset ja liettualaiset olivat kaikkein tyytyväisimpiä kotiyliopistonsa tarjoamaan tietoon vaihto-opiskelusta. Tyytymättömimpiä olivat mm. italialaiset, kreikkalaiset ja irlantilaiset. Suomalaiset olivat myös kaikkein tyytyväisimpiä tiedotukseen kohdeyliopistossa, maasta riippumatta. Tyytymättömimpiä olivat kreikkalaiset, italialaiset ja ranskalaiset.
• Tyytyväisyys: Tanskassa, Suomessa, Ruotsissa, Irlannissa, Hollannissa, Norjassa, Sveitsissä ja Iso-Britanniassa vaihdossa olleet olivat kaikkein tyytyväisimpiä opintojensa akateemiseen tasoon. Suomi sijoittui hyvin maiden välisessä vertailussa myös sosiaalisen elämän osalta.

Research Report of Erasmus Student Network Survey 2006-raportti
Jos olet ollut Erasmus-opiskelijavaihdossa, voit osallistua tämän vuoden kyselyyn järjestön nettisivuilla.

Suomeen tulevien opiskelijoiden määrä kasvaa Suomesta lähtevien määrää nopeammin. Suomeen tuleekin vuosittain jo lähes yhtä monta ulkomaista opiskelijaa kuin täältä lähtee suomalaisopiskelijoita ulkomaille.

Suomalaisista vaihto-opiskelijoista 72 prosenttia menee johonkin Euroopan maahan. Suosituimmat kohdemaat ovat edellisten vuosien tapaan Saksa, Britannia, Espanja ja Ruotsi.

Suosiotaan ovat lisänneet erityisesti Aasian maat kuten Kiina, Malesia, Thaimaa ja Japani.

Tutki julkaisuluetteloamme ja tilaa itsellesi tarvitsemasi julkaisu.
CIMOn julkaisuluettelo