 |
>> Lue Jennan valmistautumisesta vaihto-oppilasvuoteensa
Saavuin Valenciaan, Espanjaan lähes kolme viikkoa sitten, ja aika on mennyt tosi nopeasti. Sopeuduin alusta alkaen hyvin uuteen perheeseeni. Muutenkaan elämä Espanjassa ei vaikuta yhtään hassummalta, vaikka onhan se monessa suhteessa hyvinkin erilaista kun Suomessa.
Kouluni täällä ei ole vielä päässyt alkamaan, sillä koulupaperini ovat Madridissa jonkin viivästyksen vuoksi, joten nyt ei voi kuin odottaa. Paikallisilla koulu alkoi viime viikolla.
Espanjan kieltä ja kansainvälistä perhe-elämää
Kieltä oppii todella nopeasti, kun sitä käyttää koko ajan arkielämässä, ja joka paikassa kuulee vain espanjaa. Tähän mennessä minkään asian sanominen ei ole tuottanut ylitsepääsemättömiä ongelmia. Onhan se joidenkin mielestä huvittavaa, että täällä saa kulkea ympäriinsä sanakirja kädessä, mutta kaikkeen tottuu.
Täkäläisessä perheessäni on hieman enemmän ihmisiä, kuin alunperin olin kuvitellut. Täällä on kaiken kaikkiaan porukkaa Suomesta, Saksasta, Italiasta, Englannista ja USA:sta asti; kaikki vaihtarit saman katon alla. Asun ihan Valencian keskustassa isossa kerrostalossa. Täältä ylhäältä näkee öisin koko kaupungin sykkeen. Perheessä olen alusta asti saanut olla kuin perheenjäsen: olen mm. siivonnut ja tiskannut siinä kuin muutkin. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että minulla kävi tuuri perheeni suhteen.
Jenna Heinonen, 26.9.2003
Koulun alkuun paperisodan jälkeen
Olen nyt päässyt koulun alkuun, vaikka vaikeimman kautta sekin oli käytävä. Täällä koulusysteemi on niin erilainen, ettei minua ensin meinattu päästää lainkaan kouluun. Yhdessä vaiheessa näytti jo siltä, että edessä on muutto Sevillaan; siellä on nimittäin helpompi päästä kouluun kuin täällä Valenciassa, jossa kiinnitetään tarkempaa huomiota siihen, että vaadittavat paperit ja asiakirjat ovat "just eikä melkeen".
No, byrokratiasta hieman tuohtuneena menin itse hakemaan oikeustalolta leimaa paperiini ja sain kuin sainkin sen, ja vielä omalla espanjan kielen taidollani. On se kumma, miten kielitaito kehittyy koko ajan kuin huomaamatta, enää en tarvitse sanakirjaa joka paikassa, ja olen oppinut kirjakielen lisäksi myös "nuorten slangia". Sain siis jäädä tänne Valenciaan. Mukavan perheen jättäminen olisi ollut aika kurjaa.
Koulun käynti on todella erilaista kuin Suomessa
Kouluni, I.E.S Benlliure on kovin erilainen kuin kouluni Suomessa, ja täytyy sanoa, että koulu täällä on ainoa asia josta en pidä. Koulurakennuksessa ja ihmisissä ei ole mitään vikaa, mutta systeemi! Kaikki on niin tiukkaa ja pakollista: valinnaisaineita ei ole lainkaan, tuntien välillä ei ole taukoja ja koulu kestää yleensä pitkälle seitsemään asti illalla.
Liikuntatunteja tapasin Suomessa rakastaa, mutta täällä on liikuntatunneilla ainoastaan juoksua, koko tunti! Aika shokki. Koulussa ei ole ruokalaa, on ainoastaan kahvila, josta saa ostaa ruokaa. Suomessa tulen pistämään taas kunniaan ilmaisen kouluruoan!
Tunneilla oma aktiivisuus ei oikeastaan ratkaise mitään. Tunneilla ei ole luvallista puhua, ellei opettaja niin erikseen käske, koko tunti vain kuunnellaan. Läsnäololla on sitten vaikutusta arvosanoihin. Kännyköitä ei ole lupa pitää koulussa.
Koti-ikävä ei ole yllättänyt
Espanjalainen nuoriso on ehdottomasti yksi parhaista asioista täällä. Kaikki ovat olleet alusta alkaen tosi kiinnostuneita minusta ja kulttuuristani. Totta kai aluksi tunsin itseni yksinäiseksi, koska en tuntenut ketään, mutta nyt olen jo päässyt kiinni porukkaan ja paikallisiin tapoihin. Myös opettajat kiinnittävät erityishuomiota vaihto-oppilaisiin, jotka ovat kokeneet huiman muutokseen tullessaan vieraaseen maahan ja kouluun. Tunneilla alan jo ymmärtää, mistä puhutaan, ja englannin tunneilla ei tunnetusti ole minkäänlaisia oppimisvaikeuksia.
Tammikuussa teemme koulun kanssa matkan Barcelonan yläpuolella olevaan pikkukaupunkiin, jossa on lunta ja siellä pääsee lautailemaan. Odotan matkaa sinne innolla!
Täällä jokainen päivä on uusi ja erilainen. Koti-ikävää ei ole ollut vielä ollenkaan. Hieman pelottaa reaktio sitten, kun se tulee. Nyt sitä odottaa jo vähän, mutta mahtavan isäntäperheen kanssa tulee niin hyvin toimeen, ettei ole onneksi päässyt koti-ikävä ottamaan valtaa.
Paljon terveisiä Suomeen. Ikävä saunaa ja lunta!
Terveisin, Jenna Heinonen,
Valencia
>> Lue lisää vaihto-oppilaaksi lähtemisestä
|
| |
|
[Lisätty 30.1.2004 | TR]
|
| |
|
|
|