Hakeminen korkeakouluihin
Korkeakouluihin haetaan yleensä joko yhteishaussa tai suoraan oppilaitokseen lähetettävällä hakemuksella. Joissain maissa on käytössä kummatkin hakutavat.
Esimerkiksi Saksassa on koulutusohjelmasta riippuen käytössä suora haku, yhteishaku tai ulkomaalaisille tarkoitettu oma hakupalvelu. Lisäksi jollekin tietylle alalle voi olla oma yhteishaku, kuten esimerkiksi Britanniassa ja Ruotsissa musiikin alalle.
Yhteishaussa samalla lomakkeella haetaan yhden maan useampaan korkeakouluun. Hakukohteiden määrä vaihtelee maittain, kuten myös muut hakuun liittyvät yksityiskohdat. Pääsyvaatimukset ovat oppilaitos- tai alakohtaisia yhteisestä lomakkeesta huolimatta.
Suora haku tarkoittaa sitä, että oppilaitoksilla on omat hakuajat, hakulomakkeet ja pääsyvaatimukset. Näissä tapauksissa hakija voi hakea niin moneen korkeakouluun kuin haluaa.
Tarvittavat ohjeet ja lomakkeet löytyvät useimmiten korkeakoulujen omilta verkkosivuilta tai yhteishaun järjestäjän sivuilta. Selvitä huolellisesti mitkä hakuehdot koskevat juuri sinua. Esimerkiksi kaikille EU-kansalaisille on samat hakuehdot, joten ohjeen International students –tiedot voivat EU-maissa tarkoittaa Euroopan unionin ulkopuolelta tulevia hakijoita.
Hakuajankohta ja opintojen alkaminen
Opiskelupaikkaa voi pääsääntöisesti hakea vain kerran vuodessa, mutta joissain maissa haku järjestetään 2 kertaa vuodessa. Lisäksi kesäopintoihin saattaa olla erillinen haku.
Hakuaika voi alkaa ja päättyä jopa vuotta ennen opintojen alkamista. Useimmiten haku on vähintään puoli vuotta aiemmin; esimerkiksi keväällä haetaan saman vuoden syksyn opintoihin. Tällöin hakuprosessi saattaa jatkua kesään asti ja tulokset tulevat vasta loppukesästä.
Hakuaikoihin vaikuttavat myös erilaiset lukuvuodet. Esimerkiksi Australiassa neljästä eripituisesta lukukaudesta koostuva lukuvuosi alkaa tammikuun lopussa ja päättyy joulukuun alussa. Saksassa talvilukukausi alkaa syys- ja lokakuun vaihteessa ja kesälukukausi vastaavasti maalis-huhtikuussa.
Suoraan korkeakouluun haettaessa hakuaika on oppilaitoksen määrittelemä. Usein maan sisällä kuitenkin noudatetaan samansuuntaisia hakuaikoja.
Hakujen alkamis- ja päättymispäivät tulee selvittää yhteishaun järjestäjältä tai suoraan korkeakoulusta. On hyvä varautua kuukausia kestävään hakuprosessiin ja tuloksien odotteluun, vaikka joissain maissa haku onkin lyhyt ja tulokset tulevat nopeasti.
Hakemista ei koskaan kannata jättää haun viimeisiin päiviin!
Hakuun liittyvät asiakirjat
Todistusjäljennösten, ansioluetteloiden ja allekirjoitusten oikeaksi todistamisesta huolehtii Suomessa julkinen notaari. Jos kohdemaan viranomaiset vaativat ns. apostille-todistuksen, saat myös sen notaarilta Suomesta.
Todistusten ja muiden dokumenttien käännösten tulee lähes kaikissa tapauksissa olla virallisen kielenkääntäjän tekemiä. Ylioppilastutkintolautakunta voi kääntää ylioppilastodistuksen maksua vastaan englanniksi. Omalta oppilaitokselta saattaa saada todistuksen myös muilla kuin suomen tai ruotsin kielellä.
Todistuksen korkeakoulukelpoisuudesta saa ylioppilastutkintolautakunnalta.
Maisteriopintoihin hakeva tarvitsee todistuksen suoritetusta alemmasta korkeakoulututkinnosta. Sen liitteeksi opiskelija saa omalta oppilaitokseltaan kansainväliseen käyttöön tarkoitetun Diploma Supplementin. Asiakirja sisältää tietoa opinnoista ja tutkinnon tasosta sekä sen tuottamasta kelpoisuudesta jatko-opinnoissa ja työelämässä.
Selvitä hyvissä ajoin korkeakoulusta tai haun järjestäjältä milloin kieli- ja tasokokeiden tulee olla tehtynä ja milloin ja missä kokeet voi suorittaa. Varaudu kokeista aiheutuviin kustannuksiin. Myös itse haku saattaa olla maksullinen.
Ulkomaille muuttoon liittyvistä lupa-asioista saat tietoa kohdemaan edustustosta.
Hakulomake ja liitteet lähetetään yleensä postitse myös silloin, kun käytössä on sähköinen haku. Selvitä ajoissa kuinka kauan posti kulkee kyseiseen maahan ja tuleeko papereiden olla jo perillä kohdemaassa viimeistään haun viimeisenä päivänä.