^{Kuva: Suomen Kuvapalvelu}

Oppilaitoksen valinta ja yliopistojen rankinglistat

Maailman korkeakouluja laitetaan vuosittain paremmuusjärjestykseen erilaisten kriteereiden perusteella. Yliopistot jännittävät vuosittain sijoitustaan näillä rankinglistoilla, myös monet opiskelijat tutkivat niitä opiskelupaikkaa valitessaan. Rankinglistat ovat suosittuja mutta kiisteltyjä.

Useita eri listoja ja kriteerejä

Rankinglistoihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Arvostelijoiden mukaan rankingit kertovat vain vähän tutkimuksen, saati opetuksen laadusta. Lisäksi listat kattavat vain pienen osan maailman yliopistoista: listoille pääsee yleensä vain noin 400–500 arviolta 17 000 korkeakoulusta!

Maailmanlaajuisia yliopistojen rankinglistoja on useita, tunnetuimmat lienevät Shanghain yliopiston ARWU-vertailu sekä Times-lehden THE-lista. Muita tunnettuja vertailulistoja ovat QS, Taiwanin korkeakoulujen arviointikeskuksen lista ja Webometrics. Myös uusia listoja on kehitteillä. Yksi uusimmista tulokkaista on saksalainen CHE-ranking.

Painopiste tutkimuksessa

Rankinglistat perustuvat erityisesti tutkimuksen tasoa kuvaaviin numeerisiin mittareihin, varsinaisia opetuksen laadun mittareita on vähän käytössä. Yliopistot laitetaan paremmuusjärjestykseen mm. tieteellisten julkaisujen määrän ja laadun sekä tutkijoiden vertaisarvioinnin perusteella.

Lisäksi eri listoilla on omia kriteereitään, jotka lisäävät yliopiston painoarvoa vertailussa. Esimerkiksi Shanghain-listalla otetaan huomioon tutkijoiden saamat Nobel-palkinnot; THE-listalla pidetään kansainvälistä yhteistyötä yhtenä laadun mittarina ja Webometrics puolestaan perustuu yliopistojen näkyvyyteen verkossa. Listojen arviointiperusteista kerrotaan tarkemmin niiden omissa verkkopalveluissa.

Listat ovat laadun mittareina ongelmallisia ja ne antavat oppilaitoksesta helposti yksipuolisen kuvan. Ne tuntuvat suosivan suuria ja tunnettuja yliopistoja. Arvioinneissa korostuu niin ikään englannin kielen ja kielialueen valta-asema tiedemaailmassa sekä tiettyjen oppialojen tulokset. Arviointikriteerit suosivat luonnontieteitä, mutta ne sopivat huonosti humanististen tai yhteiskuntatieteellisten aineiden arviointiin.

Rankingit eivät kerro koko totuutta

Nykyisellään rankinglistat eivät ole suureksi avuksi opiskelupaikan valinnassa niiden suppeiden arviointikriteereiden vuoksi. Viime aikoina on kuitenkin alettu kehittää rankinglistoja, jotka vastaavat paremmin myös opiskelijoiden tarpeisiin. Euroopan yliopistojen liitto (EUA) mainitsee esimerkkinä CHE-listan.

Opiskelupaikkaa valitessa ei kannata tuijottaa liiaksi oppilaitoksen rankingsijoitusta. Maineikas huippuyliopisto ei välttämättä ole sinun tilanteeseesi ja suunnitelmiisi sopiva ratkaisu. Huomaa myös, että arvostetuimpiin yliopistoihin on tiukat pääsyvaatimukset. Usein myös lukukausimaksut ovat korkeita.

Tutustu eri oppilaitosten tarjontaan omista lähtökohdistasi ja vertaile vaihtoehtoja. Mieti omia kiinnostuksen kohteitasi ja valmiuksiasi. Yritä kartoittaa muiden opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta eri maissa ja oppilaitoksissa. Tarinat maailmalta kertonevat rankingeja enemmän opetuksen tasosta ja tyylistä sekä opiskelijaelämästä.