Maailmalle.netin uutisia

3.5.2018 13.00

Suomalaisopiskelijoita houkuttelee ulkomaille kansainvälinen kokemus, tasokas koulutus ja paremmat sisäänpääsyn mahdollisuudet

Opetushallitus on julkaissut selvityksen, jossa kartoitettiin, miksi nuoret lähtevät ulkomaille opiskelemaan, miltä Suomi näyttää heidän silmissään ja suunnittelevatko nuoret paluuta Suomeen.

Selvityksessä tehtiin kysely suomalaisille opiskelijoille, jotka opiskelevat korkeakoulututkintoa ulkomailla ja saavat Kelan opintotukea.

Kelan opintotukitilastojen mukaan ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelee nykyään noin 8000 suomalaista tutkinto-opiskelijaa. Määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Todellisuudessa suomalaisia tutkinto-opiskelijoita voi olla ulkomailla tätä enemmän, sillä kaikki eivät saa opintotukea eivätkä siksi näy näissä tilastoissa.

Ulkomaille ylioppilastutkinnon jälkeen

Suosituimmat opiskelumaat suomalaisten keskuudessa ovat Ruotsi, Iso-Britannia, Viro ja Alankomaat. Yleisimmin ulkomailla opiskellaan taloustiedettä, yhteiskuntatiedettä, humanistisia aineita, oikeustiedettä, lääketiedettä ja taideaineita.

Tyypillisesti ulkomaiseen korkeakouluun lähdetään kotimaassa tehdyn ylioppilastutkinnon tai vastaavan toisen asteen tutkinnon jälkeen. Vajaa viidesosa kyselyyn vastanneista (16 %) oli suorittanut ennen ulkomaille lähtöä suomalaisen korkeakoulututkinnon, useimmat tästä joukosta jatkoivat ulkomailla maisteriopintoja (Master’s).

Yli puolet ulkomailla opiskelevista ei ole edes hakenut suomalaiseen korkeakouluun. Vastaajista kolmasosa (34 %) haki, muttei päässyt sisälle. Kymmenesosa haki ja sai paikan, mutta valitsi ulkomaisen vaihtoehdon.

Suurin osa kyselyyn vastanneista (73 %) opiskeli englanniksi, myös muissa kuin englanninkielisissä maissa. Ruotsissa opiskelevista kaksi kolmasosaa opiskeli ruotsiksi.

Vastaajista 62 % opiskeli maksullisessa koulutusohjelmassa. Erityisen yleistä maksullinen koulutus oli Alankomaissa, Latviassa ja Yhdysvalloissa sekä eläinlääketieteen, taiteen ja oikeustieteen aloilla. Suomalaisopiskelijoiden ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja esimerkiksi Ruotsissa.

Opintotuki tärkein rahoitusmuoto

Kaikki kyselyyn vastanneet rahoittivat opintojaan Kelan opintorahalla. Sen jälkeen yleisimmät rahoitusmuodot olivat opintolaina (67 %), omat säästöt (58 %) sekä vanhempien tuki (52 %). 37 % rahoitti opintoja myös työtuloilla.

Ulkomaille lähtijät arvostavat opintotukea: vastaajista 90 % piti opintotukea tärkeänä tai erittäin tärkeänä perusteena omalle päätökselleen. Opintolainan ottajista 87 % koki lainan tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi omassa päätöksenteossaan. Opintolainalla katetaan usein ulkomaisen korkeakoulun lukuvuosimaksuja.

Kansainvälistä kokemusta, tasokasta koulutusta, paremmat sisäänpääsymahdollisuudet

Kyselyn mukaan ulkomaille lähtöön vaikuttaa monia tekijöitä, sekä Suomesta pois työntäviä että ulkomaille vetäviä tekijöitä.

Yleisimmin ulkomaille lähtöön motivoi kansainvälisen kokemuksen hankkiminen: uusien kokemusten saaminen, mahdollisuus kansainväliseen uraan ja halu asua ulkomailla. Kansainvälisen kokemuksen etsijät kotiutuvat selvityksen mukaan opiskelumaahansa ja kansainvälisten opiskelijoiden joukkoon keskimääräistä paremmin.

Usein ulkomaille lähdetään myös tasokkaan koulutuksen tai parempien sisäänpääsymahdollisuuksien perässä. Joskus ulkomaille lähdetään siksi, että opiskelumaa on ennalta tuttu esimerkiksi perhetaustan tai aiempien kokemusten takia.

Monella kyselyyn vastanneella on aikaisempaa kansainvälistä kokemusta ja myös muita kuin opiskeluun liittyviä kontakteja maahan. Lähes 60 % vastaajista oli asunut ulkomailla pidemmän jakson ennen nykyisiä opintoja. Lisäksi vajaalla kolmasosalla (28 %) oli opiskelumaassa puoliso tai muu perheenjäsen ja kymmenesosalla (11 %) oli maahan sukusiteitä.

Puolet opiskelijoista näkee tulevaisuuden avoimena

Opiskelujen jälkeinen asuinmaa valitaan työllisyys- ja uranäkymien perusteella, mutta myös ilmapiirillä on merkitystä. Puolet kyselyyn vastanneista näkee tulevaisuuden avoimena eikä osaa vielä nimetä opintojen jälkeistä asuinmaataan. Neljännes opiskelijoista uskoo palaavansa takaisin Suomeen.

Kyselyn avovastauksissa kielteisten asioiden kärkeen nousivat työttömyys ja huonot työllisyysnäkymät Suomessa. Myös sulkeutunut ja ahdasmielinen yhteiskunta sekä yleinen huono ilmapiiri saivat runsaasti mainintoja.

Suomen valtteina pidetään puhdasta luontoa ja ympäristöä sekä yleistä elintasoa. Positiivisiksi koetaan myös toimiva yhteiskunta ja maan turvallisuus.

Lue lisää aiheesta Opetushallituksen mediatiedotteesta ja Faktaa Express -julkaisusta:
Opetushallituksen mediatiedote 2.5.2018: Vain neljännes ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelevista suomalaista uskoo palaavansa Suomeen
Faktaa Express 5A/2018: Mikä vei ulkomaille, mikä toisi takaisin Suomeen? Kysely korkeakoulututkintoa ulkomailla opiskeleville

Kiinnostuitko ulkomailla opiskelusta? Lue Maailmalle.netin Opas ulkomailla opiskeluun!

Kuva: Jeremy Bishop, Unsplash.
Kuva: Jeremy Bishop, Unsplash.



Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje