Hakeminen Britannian korkeakouluihin


Britanniassa lähes kaikkiin kandidaattitason (undergraduate eli bachelor) korkeakouluopintoihin haetaan UCAS-yhteishaun (University and Colleges Admissions Service) kautta: Lue lisää yhteishausta: UCAS

Yhteishaku on yleensä syyskuusta tammikuuhun. Haku lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen koulutusohjelmiin sekä Oxfordin ja Cambridgen yliopistoihin on kuitenkin syys-lokakuussa.

Maisteritason (master) korkeakouluopintoihin haetaan yleensä suoraan korkeakouluihin. Joihinkin maisteriohjelmiin haetaan UCAS Postgraduate Search Tool and Application Service -palvelussa (aiemmin käytössä oli UKPASS-palvelu). Lue lisää UCAS Postgraduate -palvelusta.

Ota huomioon, että Britanniassa postgraduate studies viittaa alemman korkeakoulututkinnon (undergraduate degree) jälkeisiin jatko-opintoihin. Britanniassa maisteriohjelmat luetaan siis jatko-opiskeluksi, toisin kuin Suomessa. Suomessa jatko-opiskelu tarkoittaa lisensiaatti- tai tohtoriopintoja.

Voit tutkia jatko-opiskelumahdollisuuksia esimerkiksi Prospects.ac.uk-sivustolla. Sivustolla on myös urasuunnitteluun liittyvää tietoa sekä työmahdollisuuksia.

Tietoa Brexitin vaikutuksista opiskeluun Britanniassa päivitetään mm. Universities UK:n verkkopalveluun. Lue lisää: Brexit FAQs 

Palaa otsikoihin

Opiskelupaikan valinta

Varaa reilusti aikaa tarjolla olevien vaihtoehtojen tutkimiseen, jotta löydät sellaisen oppilaitoksen ja koulutusohjelman, joka vastaa mahdollisimman hyvin toiveitasi ja odotuksiasi. Ensimmäiseksi sinun kannattaa hankkia mahdollisimman paljon tietoa eri korkeakouluista ja koulutusohjelmista.  Tärkeimpiä tietolähteitä ovat UCASin, Study-UK:n ja korkeakoulujen omat verkkosivut.

Voit myös tutustua Maailmalle.netin Opas ulkomailla opiskeluun -oppaaseen, jossa olemme kertoneet enemmän opiskelupaikan valinnasta. Lue lisää: Opas ulkomailla opiskeluun: opiskelupaikan valinta

Palaa otsikoihin

Oppilaitoksen ja koulutusohjelman laatu

Muista tarkistaa, että valitsemasi korkeakoulu on Britannian viranomaisten hyväksymä ja että Britannian viranomaiset valvovat suoritettavan tutkinnon sisältöä ja laatua. Selvitä, onko tutkinto maan viranomaisten tunnustama. Lisätietoja brittiläisistä oppilaitoksista ja tutkinnoista löydät esimerkiksi seuraavista lähteistä:

Oppilaitoksen ja koulutusohjelman laatua voit selvittää monin eri tavoin. Voit käyttää eri yliopistojen ja koulutusalakohtaisen ohjelmatarjonnan vertailuun esimerkiksi Unistats-palvelua. Unistats hyödyntää sekä vuosittaisen opiskelijatyytyväisyystutkimuksen eli NSS:n (National Student Survey) tuloksia että viranomaisten keräämiä tietoja.

Britanniassa opetuksen laatua tarkastellaan Teaching Excellence Framework (TEF) -mittaristolla. Tutkimuksen laatua arvioidaan puolestaan Research Excellence Framework (REF) -järjestelmän avulla. Esimerkiksi Times Higher Education on julkaissut brittiläisten korkeakoulujen arviointiin liittyvää tietoa yhdistämällä TEF- ja REF-aineistoa.

Apua oppilaitosten ja kaupunkien vertailuun voit saada myös esimerkiksi ISO ry:n (Iso-Britannian suomalainen opiskelijayhdistys) kautta. Yhdistyksen verkkosivuilla on käytännön tietoa opiskelusta Britanniassa ja vinkkejä opiskelua suunnitteleville. Keskustelupalstalla voit kysellä suomalaisten kokemuksia opiskelusta eri puolilla Britanniaa.

Vuosittain julkaistaan myös painettuja ja verkossa olevia oppaita, joissa oppilaitoksia on laitettu opiskelualoittain paremmuusjärjestykseen tietyin kriteerein. Tällaisia oppaita ovat esimerkiksi The Times Good University Guide ja HEAP University Degree Course Offers. Verkossa olevien oppaiden käyttö voi olla maksullista.

Useat brittiläiset lehdet julkaisevat myös epävirallisia yliopistovertailuja (ns. yliopistorankingeja), joissa korkeakoulut ja koulutusohjelmat on laitettu paremmuusjärjestykseen. Muista huomioida, mitä asioita niissä on oikeastaan mitattu ja miltä osin ne ovat tärkeitä koulutusohjelman valinnan kannalta omassa tilanteessasi.

Palaa otsikoihin

Yliopistoryhmittymät

Brittiyliopistot ovat jakautuneet eri ryhmittymiin. Ryhmät kertovat yliopistojen painotuseroista. Alla muutama esimerkki ryhmittymistä:

  • Russell Group - -ryhmän yliopistot, jotka ovat maineeltaan akateemisia ja tutkimuspainotteisia. Niitä kutsutaan myös lempinimellä Redbrick universities
  • University Alliance -ryhmän yliopistot, jotka korostavat vahvaa alueellista toimintaa, läheisiä suhteita paikalliseen elinkeinoelämään ja opetuksen korkeaa laatua
  • MillionPlus -ryhmän yliopistot, jotka korostavat pitkiä perinteitä ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen järjestämisessä

Britannian korkeakoulukentällä näkyy edelleen jako perinteisiin yliopistoihin ja uusiin yliopistoihin, jotka ovat saaneet yliopistostatuksen vasta vuonna 1992 (ns. Post-92 Universities). Post-92-yliopistot eivät muodosta omaa yliopistoryhmäänsä, vaan niitä kuuluu yllä mainittuihin eri ryhmittymiin. 

Palaa otsikoihin

Etsi ja vertaa oppilaitoksia


UCAS

UCAS: Browse subjects by category

Study-UK

Study in Scotland

Study in Wales

Unistats

Guardian University Guide

Gov.uk: Recognised UK Degrees

Post -92 or Redbrick?

Palaa otsikoihin

Pääsyvaatimukset

Hakijan on täytettävä kahdet erilliset pääsyvaatimukset:

  • yleiset pääsyvaatimukset
  • koulutusohjelmakohtaiset pääsyvaatimukset

Yleinen pääsyvaatimus suomalaisille hakijoille on lukion päättötodistus ja ylioppilastutkinto tai vaihtoehtoisesti IB-tutkinto. Suomalaista ylioppilastutkintoa vastaa Britanniassa lähinnä GCE A Levels -tutkinto (General Certificate of Education Advanced Level). Myös ammatillinen koulutus saattaa antaa hakukelpoisuuden korkeakouluihin, mutta varmista tämä seikka suoraan oppilaitoksesta.

Koulutusohjelmakohtaiset pääsyvaatimukset löydät korkeakoulujen ja UCAS-palvelun verkkosivuilta. Koulutusohjelmakohtaisissa pääsyvaatimuksissa oppilaitos ilmoittaa, millaista yleisarvosanatasoa se edellyttää A Level -päättökokeessa hakijoilta. Oppilaitokset voivat myös vaatia, että hakija on suorittanut päättökokeen tietyissä oppiaineissa. A Level -päättökokeen arvosanat vaihtelevat E:stä A:han. A on paras arvosana. Pääsyvaatimukset voidaan ilmoittaa myös pisteinä.

A Level -arvosanat ja -pisteet:

  • A 120 pistettä
  • B 100 pistettä
  • C 80 pistettä
  • D 60 pistettä
  • E 40 pistettä

Britit suorittavat A Level -päättökokeessa yleensä kolme oppiainetta. Brittioppilaat keskittyvät opinnoissaan tavallisesti vain muutamiin oppiaineisiin. Tämän ansiosta he saavuttavat niissä usein edistyneemmän tason kuin suomalaiset lukiolaiset, jotka opiskelevat useita oppiaineita. Tästä johtuen brittiläisiä ja suomalaisia arvosanoja on vaikeaa verrata toisiinsa.

Oppilaitos päättää itse, miten se rinnastaa ulkomaiset tutkinnot brittiläisiin tutkintoihin. Mitään virallista vertailutaulukkoa ei ole olemassa.

Karkean ja suuntaa-antavan arvion vastaavuudesta saa alla olevalla periaatteella:

  • A Level -päättökokeen A = suomalaisen ylioppilastutkinnon L/E
  • A Level -päättökokeen B = suomalaisen ylioppilastutkinnon M
  • A Level -päättökokeen C = suomalaisen ylioppilastutkinnon C jne.

Useimmat brittihakijat ovat yliopistoon hakiessaan vielä koulussa. Myös suomalaiset voivat hakea brittiläiseen yliopistoon jo viimeisen lukiovuoden aikana ennen ylioppilaskirjoituksia. Tällöin oppilaitokset ilmoittavat yleensä opiskelupaikkatarjouksessaan, millaisia arvosanoja ne edellyttävät hakijan saavuttavan ylioppilaskirjoituksissa.

Jos haluat tietoja tietyn koulutusohjelman pääsyvaatimuksista, sisällöstä tai hakumenettelystä, ota yhteyttä suoraan kyseessä olevaan korkeakouluun. Korkeakoulun opintotoimisto (admissions office) ja koulutusohjelman yhteyshenkilö (admissions tutor) pystyvät neuvomaan sinua tarkemmin. 

Palaa otsikoihin

Pääsykokeet, haastattelut ja soveltuvuustestit

Brittiläisiin korkeakouluihin ei yleensä ole pääsykokeita tai haastatteluja. Tästä poikkeuksen muodostavat kuitenkin esimerkiksi Oxfordin ja Cambridgen yliopistot. Joissakin tapauksissa hakijaa voidaan pyytää tekemään jokin harjoitustyö, esimerkiksi kirjoittamaan essee tietystä aiheesta.

Joihinkin koulutusohjelmiin voidaan vaatia olla soveltuvuuskokeen suorittamista. Tarkemmat tiedot mahdollisesti vaadittavista kokeista pisterajoineen löydät koulutusohjelmien pääsyvaatimuksista. Selvitä hyvissä ajoin, milloin ja missä voit suorittaa vaaditun kokeen. Tarkempaa tietoa kokeista saat kokeenjärjestäjien verkkosivuilta. Huomioi, että joissakin tapauksissa koe täytyy läpäistä jo ennen hakuajan päättymistä. Näin voi erityisesti olla, jos haet opiskelemaan lääketiedettä, hammaslääketiedettä tai eläinlääketiedettä.

Useimmat Britannian lääketieteelliset tiedekunnat vaativat  The UK Clinical Aptitude Testin (UKCAT) suorittamista. Muutamat lääketieteelliset tiedekunnat vaativa sen sijaan BioMedical Admissions Testin (BMAT) suorittamista. 

Joissakin brittiyliopistoissa oikeustieteen kandidaattiopintoihin vaaditaan The National Admissions Test for Law (LNAT) suorittamista.

Taideaineisiin haettaessa oppilaitokset pyytävät hakijoilta yleensä työkansion (portfolio), joka sisältää hakijan työnäytteitä. Musiikin, tanssin ja teatterin koulutusohjelmiin hakevia voidaan pyytää koe-esiintymiseen. Taideaineissa useat oppilaitokset edellyttävät hakijoilta vuoden mittaisen valmentavan kurssin (foundation course) suorittamista. Tämä kurssi kattaa taideaineiden eri osa-alueet ja antaa opiskelijoille mahdollisuuden valmistella työkansiota. Foundation-kursseille ei haeta UCAS-haussa, vaan opiskelupaikkoja haetaan suoraan oppilaitoksista.

Palaa otsikoihin

Kielitaitovaatimukset

Usein brittiläiset yliopistot ja korkeakoulut vaativat ulkomaisilta hakijoilta kansainvälisen kielikokeen suorittamista. Kielikoetta ei välttämättä vaadita hakijalta, joka on opiskellut tai työskennellyt pidempään englanninkielisessä maassa tai suorittanut englanninkielisen lukion. Yleisimmät kielikokeet ovat brittiläinen IELTS ja amerikkalainen TOEFL,, mutta on olemassa muitakin kielikokeita.

Yleensä kielitaidon todentamiseksi edellytetään IELTS-kielikokeen (The International English Language Testing System) suorittamista. Korkeakouluun pyrittäessä IELTS-kielikokeesta tulee suorittaa Academic module, joka mittaa korkeakouluopinnoissa tarvittavaa kielitaitoa. Suomessa IELTS-kokeita järjestää Finnbrit.

Useimmat korkeakoulut hyväksyvät myös TOEFL-kielikokeen (The Test of English as a Foreign Language). Lisätietoa testistä löydät Fulbright Suomi -säätiön sivuilta.

Kielikoetta ei yleensä ole pakko suorittaa vielä hakuvaiheessa. Tällöin oppilaitokset antavat hakijalle ns. ehdollisen tarjouksen (conditional offer), jossa ne ilmoittavat (muiden mahdollisten lisäehtojen ohella), millaisin arvosanoin kielikoe on läpäistävä ennen opiskelupaikan varmistumista.

Muistathan selvittää kielikokeeseen liittyvät seikat hyvissä ajoin. Ajoittain kielikokeisiin voi olla ruuhkaa, jolloin kaikki halukkaat eivät pääse suorittamaan kielikoetta suunnittelemallaan aikataululla.

Palaa otsikoihin

UCAS-yhteishaku

Ennen sähköisen hakulomakkeen täyttämistä muista lukea tarkkaan yleiset ohjeet UCASin verkkosivulta. Tutustu esimerkiksi seuraaviin aihealueisiin:

UCAS-hakulomake on tehty ensisijaisesti brittihakijoille. Suomalaishakijan tulee syöttää lomakkeelle ylioppilastutkinnon ja lukion päättötodistuksen tiedot parhaaksi katsomallaan tavalla. Suomalaisten arvosanojen ja opintosuoritusten ilmoittamiseen ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa. Voit hakea opiskelemaan jo syksyn haussa, vaikka kirjoittaisit ylioppilaaksi vasta seuraavana keväänä.

Olemme tehneet epävirallisen esimerkkilomakkeen, jota voit käyttää suuntaa-antavana apuna hakemuksen täyttämisessä myös 2019 haussa. Esimerkissä hakulomake on täytetty abiturientin näkökulmasta.

Voit hakea samalla hakemuksella yhteensä 5 eri koulutusohjelmaan. Ala- ja korkeakoulukohtaisena poikkeuksena on se, että näihin 5 valintaan voi sisällyttää

  • korkeintaan 4 koulutusohjelmaa lääketieteen, hammaslääketieteen tai eläinlääketieteen alalta
  • vain 1 koulutusohjelman joko Oxfordin tai Cambridgen yliopistosta.

Henkilötietojen lisäksi hakemuksesi koostuu seuraavista osioista:

  • koulutusohjelmat (Courses), joihin pyrit – Choices
  • aiemmat opintosi – Education
  • työkokemuksesi – Employment
  • motivaatiokirjeesi – Statement
  • suosituksesi – Reference

Motivaatiokirjeesi on tärkeä osa hakemusta. Sen tarkoitus on kertoa siitä, miksi haet opiskelemaan juuri valitsemiisi koulutusohjelmiin. Mieti, miksi korkeakoulun kannattaisi valita juuri sinut kaikkien hakijoiden joukosta. Kirjoita motivaatiokirje itse, älä kopioi sitä muualta. Voi kuitenkin kenties olla hyödyllistä, että joku toinen lukee läpi motivaatiokirjeesi ja antaa sinulle palautetta siitä. ISO ry:lla on myös motivaatiokirjeen korjauspalvelu.

Tarvitset hakemukseesi myös suosituksen. Yleensä suosittelijaksi pyydetään lukion opettajaa siinä oppiaineessa, joka on koulutusohjelman kannalta olennaisin. Jos olet ollut jo pitkään työelämässä, voit pyytää suositusta työnantajaltasi. Suositus sisältää arvion aiemmista suorituksistasi sekä potentiaalistasi haettavan aineen opiskelijana. Suositus on tärkeä osa hakemustasi.

Sinun kuuluu syöttää UCAS-lomakkeeseen suosittelijan yhteystiedot ja sähköpostiosoite. UCAS lähettää annettuun osoitteeseen sähköpostin, jonka ohjeita seuraamalla suosittelijan tulee käydä liittämässä suositus hakemukseesi. Voit lähettää hakemuksensa eteenpäin vasta sitten, kun suositus on liitetty hakemukseen.

ISO ry:n usein kysyttyjen kysymysten listalla on vinkkejä motivaatiokirjeen ja suosituskirjeen laadintaan.

Koulutodistusten kopioita ei tarvitse liittää UCAS-hakemukseen. Niitä voidaan pyytää hakuprosessin myöhemmissä vaiheissa.

Muista, että UCAS toimii välittäjänä hakijan ja oppilaitoksien välillä. Oppilaitokset tekevät päätöksen opiskelijavalinnasta.

Voit seurata hakemuksesi statusta kirjautumalla UCAS Track -palveluun.

Korkeakoulu lähettää sinulle vastauksen hakemukseesi yleensä maalis-huhtikuun aikana. Voit saada kahdenlaisen opiskelupaikkatarjouksen:

  • Tarjoukseen ei liity ehtoja (unconditional offer), eli oppilaitos tarjoaa opiskelupaikkaa suoraan ilman lisäehtoja
  • Tarjoukseen liittyy ehtoja (conditional offer), eli oppilaitos vaatii sinulta jonkin lisäehdon täyttämistä (esimerkiksi kielitestin suorittamista tietyllä pistemäärällä tai tiettyjä arvosanoja ylioppilaskirjoituksissa), ennen kuin opiskelupaikka vahvistuu
Palaa otsikoihin

Late applications -haku

UCAS ottaa vastaan hakemuksia myös varsinaisen hakuajan jälkeen ja toimittaa niitä eteenpäin korkeakouluille (ns. late applications). Huomioi kuitenkin, että korkeakouluilla ei ole velvollisuutta käsitellä myöhään saapuneita hakemuksia. Vaikka on siis mahdollista löytää opiskelupaikka myös varsinaisen hakuajan päätyttyä, kannattaa ensisijaisesti pyrkiä noudattamaan UCASin normaaleja hakuaikoja.

Palaa otsikoihin

UCAS Extra

Voit myös hakea paikkaa UCAS Extra -haussa, jossa on tarjolla yksittäisiä opiskelupaikkoja. Voit hakea UCAS Extra -haussa, jos olet käyttänyt varsinaisessa UCAS-haussa maksimimäärän valintoja, eli hakenut 5 eri koulutusohjelmaan, mutta sinulle ei tästä huolimatta ole tullut mieleisiä opiskelupaikkatarjouksia. UCAS Extra -haku kestää yleensä helmikuun lopusta kesäkuun loppuun saakka.

Palaa otsikoihin

Clearing-haku

Heinäkuussa käynnistyy Clearing-haku, jonka tavoitteena on täyttää jäljelle jääneet, vielä vapaana olevat opiskelupaikat. Ne hakijat, joille ei ole tarjottu opiskelupaikkaa kesäkuun loppuun mennessä, saavat Clearing-hausta automaattisesti lisätietoa.

Lue lisää UCAS Extra- ja UCAS Clearing -hausta UCASin verkkosivuilta: UCAS Extra ja UCAS Clearing

Palaa otsikoihin

Kysyttävää?

Jos sinulla on kysymyksiä liittyen UCAS-hakulomakkeen täyttöön, pyydä apua UCAS:n asiakaspalvelusta. Voit myös hakea vinkkejä UCAS-hakemuksen täyttämiseen myös ISO ry:n Britanniassa opiskelua koskevasta UKK-tietopaketista ja keskustelupalstalta.

Jos tarvitset apua motivaatiokirjeen, UCAS-hakemukseen tai suositukseen liittyvissä asioissa, voit saada avuksesi Britanniassa jo opiskelevan vapaaehtoisen, jonka kanssa voit käydä läpi hakuprosessiin liittyviä asioita. Project Access on Britanniassa ja USA:ssa opiskelevien vapaaehtoisten verkosto, joka järjestää esimerkiksi mentorointia ja webinaareja hakijoille. Verkostolla on myös suomalaisopiskelijoiden tiimi. 

Jos sinulla kysymyksiä esimerkiksi hakukelpoisuusvaatimuksista tai suorittamiesi opintojen soveltuvuudesta pohjakoulutukseksi tiettyyn koulutusohjelmaan, ota yhteyttä sinua kiinnostavien korkeakoulujen hakijapalveluihin.

Tutustu seuraavaksi opiskelun kustannuksiin Britanniassa: Kustannukset

Palaa otsikoihin


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje