Tutkinnot Suomessa ja ulkomailla

Toisen asteen koulutuksen jälkeen voit lähteä ulkomaille opiskelemaan alempaa korkeakoulututkintoa. Opiskelualasta riippuen opintoja voi jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon tai tohtoritutkintoon asti.

Eurooppalainen kolmivaiheinen tutkintorakenne

Eurooppalaisella korkeakoulutusalueella (The European Higher Education Area) korkeakoulujen tutkintorakenne on yhtenäistetty kolmivaiheiseksi. Eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen kuuluu 48 maata, mukaan lukien Suomi. Tavoitteena yhtenäistetylle tutkintorakenteelle on, että eri maissa suoritetut korkeakoulututkinnot olisivat vertailukelpoisia ja opiskelijoiden ja työvoiman liikkuvuus helpottuisi. Kolmivaiheiseen tutkintorakenteeseen siirtyminen on osa ns. Bolognan prosessia.

Eurooppalaisella korkeakoulutusalueella korkeakouluopintojen laajuuden arviointi on yhtenäistetty ECTS-järjestelmän (European Credit Transfer System) mukaisesti. Kurssien ja tutkintojen laajuudet ilmoitetaan ECTS-opintopisteinä. Yksi ECTS-piste vastaa noin 25 tunnin työmäärää. Täysipäiväisten opintojen on arvioitu kerryttävän noin 60 ECTS-pistettä yhdessä lukuvuodessa.

Eurooppalainen kolmivaiheinen tutkintorakenne:

  1. alempi korkeakoulututkinto (Bachelor) 3-4 vuodessa (180-240 ECTS)
  2. ylempi korkeakoulututkinto (Master) 1-2 vuodessa (60-120 ECTS)
  3. tohtoritutkinto  (Ph.D.) 2-4 vuodessa (ei vakiintunutta ECTS-pistemäärää)

Jos suuntaat opiskelemaan EU-maahan, siellä on käytössä eurooppalainen kolmivaiheinen tutkintorakenne. Pientä vaihtelua saattaa kuitenkin esiintyä. Muista siis selvittää, millainen kohdemaan tutkintorakenne on, ja millaisen pätevyyden ja jatko-opintokelpoisuuden se antaa.

Yleisesti ottaen EU:n ulkopuolella sijaitsevissa maissa esiintyy enemmän vaihtelua korkeakouluopintojen rakenteessa kuin EU:n sisällä. Monesti tutkintorakenne muistuttaa kuitenkin ainakin jonkin verran eurooppalaista kolmivaiheista tutkintorakennetta. Jos olet suuntaamassa opiskelemaan EU:n ulkopuolelle, selvitä erityisen huolellisesti, miten kohdemaan tutkintorakenne eroaa eurooppalaisesta kolmivaiheisesta tutkintorakenteesta, ja millaisen pätevyyden tai jatko-opintokelpoisuuden harkitsemasi tutkinto antaa.

Pidä mielessä, että voit hakea opiskelupaikkaa eri maasta kuin siitä, jossa olet opiskellut alemman korkeakoulututkinnon. Useissa maissa haetaan ensin opiskelemaan alempaa korkeakoulututkintoa ja sen jälkeen haetaan uutta opiskelupaikkaa maisteriohjelmasta. Suomessa opiskelija saa yleensä opiskeluoikeuden samalla sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon. Huomionarvoista on myös, että monissa maissa opiskelijat siirtyvät työelämään jo alemman korkeakoulututkinnon suoritettuaan.

Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi korkeakoulussa on myös mahdollista suorittaa jatkotutkinto, kuten lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Jatko-opintoihin on mahdollista hakea ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen.

Lue lisää koulutusjärjestelmistä ja tutkintorakenteista: Eurydice , ENIC-NARIC ja EHEA

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut maailmalla

Suomessa korkeakoulutusta järjestetään sekä yliopistoissa (university) että ammattikorkeakouluissa (university of applied sciences). Muissa maissa ei välttämättä ole tällaista jakoa. Samantyylisiä ammattikorkeakouluja kuin Suomessa on esimerkiksi Saksassa, Tanskassa ja Alankomaissa. Joissakin maissa yliopistot tarjoavat myös ammattiin valmistavia opintoja, kuten esimerkiksi sairaanhoitajakoulutusta. Näin on esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa.  

Kansainväliset yhteistutkinnot ja kaksoistutkinnot

Voit myös lähteä ulkomaille suorittamaan yhteistutkinnon (joint degree) tai kaksoistutkinnon (double degree). Osa kansainvälisten yhteis- ja kaksoistutkintojen opinnoista suoritetaan ulkomailla, osa kotikorkeakoulussa. Yhteistutkinnot ovat eri maissa sijaitsevien korkeakoulujen yhdessä järjestämiä koulutusohjelmia, jotka johtavat yhteen tutkintotodistukseen. Kaksoistutkinnolla tarkoitetaan koulutusohjelmaa, joka johtaa kahteen tai useampaan tutkintotodistukseen.

Tutkintojen tunnustaminen ja kansainvälinen vertailu

Tutkintojen tunnustaminen voi tulla ajankohtaiseksi, jos haet työtä tai opiskelupaikkaa eri maasta kuin missä olet suorittanut tutkinnon. Tutkintojen tunnustamisella tarkoitetaan päätöstä siitä, millaisen kelpoisuuden toisessa maassa suoritettu tutkinto antaa työtä tai opiskelupaikkaa haettaessa. Tutkintojen tunnustamisesta vastaavat Suomessa eri tarkoituksissa eri tahot. Huomioi, että tunnustamispäätös ei muuta tutkintoa suomalaiseksi eikä ulkomaisen tutkinnon nimeä muuteta suomalaiseen muotoon. 

Suurin osa ulkomailla opiskelleista suomalaisista ei tarvitse tutkinnon tunnustamispäätöstä hakiessaan opiskelupaikkaa tai töitä Suomesta. Korkeakoulut päättävät, onko hakija hakukelpoinen koulutusohjelmaan suoritetun koulutuksen perusteella. Työnantajat arvioivat ulkomaisen tutkinnon antamaa pätevyyttä päättäessään työntekijöidensä valinnasta, jos tehtävään ei lainsäädännön perusteella vaadita tiettyä tai tietyn tasoista koulutusta tai ammatinharjoittamisoikeutta.

Saatat tarvita tutkinnon tunnustamista, jos haet julkista virkaa tai oikeutta toimia säännellyssä ammatissa. Tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi lääkäri ja opettaja. 

Suomessa tutkintojen tunnustamispäätöksiä tekevät Opetushallitus ja alakohtaiset viranomaiset, kuten Valvira terveydenhuollon alalla. Tunnustamispäätös on maksullinen. Lue lisää tutkintojen tunnustamisesta Opetushallituksen verkkosivuilta: Tutkintojen tunnustaminen ja kansainvälinen vertailu

Tutkinnon tunnustamisen yksi edellytys on, että opiskelumaan viranomaiset valvovat suoritetun tutkinnon sisältöä ja laatua. Jos kiinnostut jostakin ulkomaisesta korkeakoulusta, muista tarkistaa, että se on kohdemaasi viranomaisten hyväksymä. Tästä voi saada luotettavaa tietoa esimerkiksi kohdemaan opetusministeriön verkkosivuilta tai ENIC-NARIC-sivuston kautta.

Tutkintojen nimiviidakko

Tutkintonimikkeet saattavat olla vaikeaselkoisia. Eri kielissä tutkintonimikkeet voivat muistuttaa toisiaan, mutta se ei kuitenkaan ole tae samankaltaisuudelle.

Kun Suomessa puhutaan jatko-opinnoista, tarkoitetaan yleensä tohtoritason opintoja. Useissa maissa jatko-opiskelijaksi katsotaan sen sijaan jo maisteriopiskelija, joka on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon. Näin on esimerkiksi Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.  Iso-Britanniassa jatko-opiskelija – eli Suomessa maisteritason opiskelija – on postgraduate student ja jatko-opinnot ovat postgraduate studies. Yhdysvalloissa ja Kanadassa taasen jatko-opiskelija on graduate student ja jatko-opinnot ovat graduate studies.

MBA (Master of Business Administration) on liiketoimintajohtamisen tutkinto. Kansainvälisissä yhteyksissä sillä tarkoitetaan yleensä täydennyskoulutusta tapauksissa, joissa yksilöllä on jo pohjatutkinto ja työkokemusta.

Myös tutkintojen lyhenteet voivat hämmentää: esimerkiksi BA, BSc, B.A. ja B.S. viittaavat kaikki alempaan korkeakoulututkintoon.

Muista siis olla huolellinen, kun tarkastelet eri tutkintovaihtoehtoja ulkomailla.

Lue seuraavaksi, kuinka voit hakea ulkomaille opiskelemaan: Hakeminen ulkomaille opiskelemaan



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje