Hakeminen Ruotsin korkeakouluihin


Pohjoismainen korkeakoulusopimus takaa, että kaikilla pohjoismaalaisilla on mahdollisuus hakea julkiseen korkeakoulutukseen Pohjoismaissa samoin tai vastaavin ehdoin kuin maan kansalaisilla.

Ruotsissa korkeakoulututkinnon voi suorittaa joko valmiissa koulutusohjelmassa (program) tai joillakin aloilla myös kokoamalla tutkinnon yksittäisistä opintokokonaisuuksista (fristående kurser). Tutkinnon kokoaminen yksittäisistä opintokokonaisuuksista tarkoittaa, että voit räätälöidä mieleisesi tutkinnon yhdistelemällä erilaisia opintokokonaisuuksia vapaammin kuin valmiissa koulutusohjelmassa.

Korkeakouluopintoihin haetaan yhteishaussa, joka järjestetään ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin ja kursseille keväällä ja syksyllä ja englanninkielisiin yleensä talvella ja kesällä. Voit valita yhdellä hakukierroksella hakemukseen korkeintaan 12 koulutusohjelmaa tai kurssia. Yhteishaun järjestää Universitets- och högskolerådet eli UHR.

Palaa otsikoihin

Opiskelemaan Ruotsiin -webinaarit ja -infot

Keväällä 2018 järjestimme webinaarin, jossa Ruotsissa opiskelevat Emmi ja Saana kertovat yliopistoihin ja korkeakouluihin hakemisesta sekä omista kokemuksistaan. Katso webinaarin tallenne: YouTube: Opiskelemaan Ruotsiin -webinaari 27.3.2018

Keväällä 2017 järjestimme Ruotsin korkeakoulujen yhteishakuun keskittyvän webinaarin. Hakuprosessissa ei ole tapahtunut isoja muutoksia vuoden 2017 jälkeen, joten tiedoista voi olla apua myös myöhemmissä hauissa. Katso webinaarin tallenne: YouTube: Opiskelemaan Ruotsiin -info 15.3.2017

Voit katsoa myös pelkän päivitetyn Prezi-esityksen hakuprosessista: Opiskelemaan Ruotsiin 2018

Palaa otsikoihin

Hakuajat

Syksyllä alkavien ruotsinkielisten koulutusohjelmien ja kurssien yhteishaku järjestetään yleensä 15.3.–15.4. Hakemuksen viimeinen täydentämispäivämäärä (sista kompletteringsdag) on vasta kesäkuussa, joten voit hakea opiskelemaan, vaikka valmistuisit toisen asteen opinnoistasi vasta kevään aikana. Viimeinen täydentämispäivämäärä tarkoittaa päivää, johon mennessä sinun on toimitettava kaikki hakemuksen liitteeksi tarvittavat todistukset ja muut mahdolliset dokumentit. Keväällä alkavien ruotsinkielisten koulutusohjelmien ja kurssien yhteishaku järjestetään yleensä 15.9.–15.10. Kevään hakukierroksella on tarjolla enemmän opiskelupaikkoja useammalta eri alalta kuin syksyn hakukierroksella.

Syksyllä alkavien englanninkielisten koulutusohjelmien ja kurssien yhteishaku järjestetään edeltävän syksyn ja talven aikana, yleensä 15.10.–15.1. Todistukset pitää liittää hakemukseen käytännössä jo tammi-helmikuussa, joten keväällä valmistuvien on vaikea saada opiskelupaikka englanninkielisistä koulutusohjelmista. Keväällä alkavien englanninkielisten koulutusohjelmien ja kurssien yhteishaku järjestetään yleensä 1.6.–15.8. Kesän hakukierroksella on mukana enimmäkseen master-tason koulutusohjelmia.

Palaa otsikoihin

Opiskelupaikan valinta

Varaa vaihtoehtojen tutkimiseen riittävästi aikaa ja hanki mahdollisimman paljon tietoa eri koulutusohjelmista ja niitä tarjoavista oppilaitoksista.

Tärkeimpiä tietolähteitä ovat Studera.nu, yhteishakusivusto Antagning.se ja sen englanninkielinen versio Universityadmissions.se sekä yliopistojen ja korkeakoulujen omat verkkosivut. Englanninkielisistä ohjelmista Ruotsin korkeakouluissa löytyy tietoa myös Study in Sweden -sivustolta. Tilastotietoa ruotsalaisista korkeakouluista löytyy Universitetskanslersämbetetin (UKÄ) verkkopalvelusta: Högskolan i siffror

Kun etsit koulutusohjelmia ja kursseja Antagning.se-sivuston hakukoneen avulla, käytä tarvittaessa hakutulosten suodattimia (Fler sökalternativ). Voit rajata hakusi esimerkiksi vain koulutusohjelmiin (program), jolloin saat suodatettua hakutuloksista pois suppeammat opintokokonaisuudet ja yksittäiset kurssit. Näet pääsyvaatimukset hakutulosten yhteydessä. Vinkkejä Antagning.se-sivuston hakukoneen käyttöön ja kelpoisuusvaatimusten ymmärtämiseen:

Vinkkejä koulutusohjelmien ja hakukelpoisuusvaatimusten löytämiseen Antagning.se-palvelussa (pdf) (820.6 KB)

Palaa otsikoihin

Pääsyvaatimukset

Hakukelpoisuus ruotsalaiseen korkea-asteen oppilaitokseen edellyttää, että sinulla on vähintään yleinen korkeakoulukelpoisuus (grundläggande behörighet). Sen lisäksi monilla aloilla on oppiainekohtaisia kelpoisuusvaatimuksia eli erityisiä pääsyvaatimuksia (särskilda behörighet): sinulta voidaan vaatia opiskelualaan liittyviä aiempia kurssisuorituksia, esimerkiksi luonnontieteen lukio-opintoja.

Yleisen korkeakoulukelpoisuuden (grundläggande behörighet) ehdot Ruotsin korkeakouluissa täyttyvät, jos sinulla on korkeakoulukelpoisuus Suomessa ja riittävä ruotsin ja englannin taito. Jos olet päättänyt lukion keväällä 2010 tai myöhemmin, sinulta vaaditaan myös tietty määrä hyväksytysti suoritettuja matematiikan opintoja. Käytännössä lukion lyhyen matematiikan kurssien suorittaminen riittää yleiseen korkeakoulukelpoisuuteen. Yleisen korkeakoulukelpoisuuden voi saada myös työkokemuksen perusteella.

Antagning.se: Det här behöver du ha

Arvosanasi eivät vaikuta hakukelpoisuuteen. Jos olet hakukelpoinen tiettyyn koulutusohjelmaan, pääset kilpailemaan opiskelupaikoista muiden hakijoiden kanssa, ja arvosanasi vaikuttavat lopulta siihen, saatko opiskelupaikan. Yhteishaun järjestäjä UHR laskee arvosanoistasi meritvärde-luvun, jota verrataan muiden hakijoiden meritvärde-lukuihin. Vaikka olisit siis hakukelpoinen tiettyyn koulutusohjelmaan eli täyttäisit pääsyvaatimukset, ei silti ole varmaa, että saat opiskelupaikan: riippuu muista hakijoista ja heidän arvosanoistaan, millä meritvärde-luvulla opiskelupaikan saa minäkin vuonna.

Palaa otsikoihin

Ruotsin kieli

Suomalaisilta, joiden äidinkieli on suomi, edellytetään vähintään 3 vuoden tai 5 kurssin lukiotasoisia ruotsin kielen opintoja, jotta yleinen kelpoisuusvaatimus täyttyy ruotsin kielen osalta. Ruotsin kielen arvosanan tulee olla hyväksytty eli vähintään 5. Jos olet suorittanut lukiotason opintosi ruotsiksi, ruotsin kielen yleinen kelpoisuusvaatimus täyttyy automaattisesti.

Joihinkin yksittäisiin koulutusohjelmiin ruotsin kieli voi edelleen olla erityisenä kelpoisuusvaatimuksena (Svenska B tai Svenska 3), vaikka se onkin harvinaista. Tämän kielitaitotason voi osoittaa esimerkiksi TISUS-kokeella (Test i svenska för universitets- och högskolestudier) tai kirjoittamalla ruotsin äidinkielenä yo-kirjoituksissa. Suomessa TISUS-koetta järjestää Jyväskylän yliopiston kielikeskus.

Opetushallituksen yleinen kielitutkinto ruotsin kielessä (taso 5) saattaa myös olla yksi vaihtoehto: Opetushallitus: yleiset kielitutkinnot

Palaa otsikoihin

Englannin kieli

Englannin kielen yleisen hakukelpoisuuden voi saavuttaa opiskelemalla englantia lukiossa A-kielenä 6 kurssia tai B1- tai B2-kielenä 7 kurssia.

Joihin koulutusohjelmiin kelpoisuusvaatimus voi olla korkeampikin eli Engelska 6 tai engelska A, joka vastaa 8 kurssia A-kielenä tai pitkää oppimäärää ylioppilaskirjoituksissa.

Englannin kielen taidon voi osoittaa tarvittaessa myös esim. TOEFL-, IELTS- tai Cambridge First Certificate -testillä. Jos haet kokonaan englanninkieliseen koulutusohjelmaan, tarkista kielitaitovaatimukset suoraan oppilaitoksesta!

Palaa otsikoihin

Oppiainekohtaiset kelpoisuusvaatimukset

kurssit ruotsi suomi

Oppiainekohtaisilla kelpoisuusvaatimuksilla eli erityisillä pääsyvaatimuksilla (särskilda behörighet) tarkoitetaan eri yliopistojen ja korkeakoulujen koulutusohjelma- ja kurssikohtaisia kelpoisuusvaatimuksia. Sinulta voidaan vaatia opiskelualaan liittyviä aiempia kurssisuorituksia, esimerkiksi luonnontieteen lukio-opintoja.

Vaatimukset on ilmaistu Ruotsin lukiojärjestelmän omilla koodeilla, esimerkiksi Fysik2 tai Historia 1B. UHR:n sivuilla julkaistuista taulukoista selviää, mitä suomalaista kurssimäärää tai laajuutta kukin koodi vastaa.

Katso tästä taulukosta, miten suomalaiset lukiokurssit vastaavat ruotsalaisia kelpoisuusvaatimuksia:
Behörighetsgivande utbildning, Finland gymnasieutbildning 2008–2018

Jos olet aloittanut lukion syksyllä 2016 tai myöhemmin, käytä tätä taulukkoa:
Behörighetsgivande utbildning, Finland 2015 års läroplan

Katso tästä taulukosta, miten suomalaiset opinnot ammatillisessa koulutuksessa vastaavat ruotsalaisia kelpoisuusvaatimuksia:
Behörighetsgivande utbildning, Finland yrkesutbildning Grundexamen

Huomaa, että jos olet aloittanut ammatilliset opinnot syksyllä 2015 tai myöhemmin, voit käyttää em. taulukon tietoja vain suuntaa antavana, sillä taulukko koskee vanhemman opetussuunnitelman mukaisia ammatillisia perustutkintoja. UHR:n päivitystä taulukkoon odotetaan.

Bedömningshandboken-sivun taulukoista löytyvät myös aiempien vuosien opintoja vastaavat taulukot ja ahvenanmaalaisten lukiokoulutusten vastaavuudet:
Bedömningshandboken - alla länder

Ammattiin valmistaviin korkeakouluopintoihin (yrkesexamen), kuten esimerkiksi lääkärikoulutukseen, on samat kelpoisuusvaatimukset Ruotsin kaikissa korkeakouluissa. Yleisiin korkeakoulututkintoihin johtavissa koulutuksissa oppilaitokset päättävät itse, mitä erityisiä hakukelpoisuusvaatimuksia ne hakijoille asettavat. 

Vuodesta 2010 alkaen kelpoisuusvaatimukset on lisäksi ryhmitelty koulutusalakohtaisesti 17 eri ryhmään (områdesbehörighet). Suomalaishakijoiden ei kuitenkaan tarvitse yleensä välittää niistä, sillä koulutusalaryhmät viittaavat suoraan ruotsalaiseen lukiokoulutukseen.

Jos et täytä yleistä korkeakoulukelpoisuutta tai erityisiä pääsyvaatimuksia, voit täydentää puuttuvia kursseja esimerkiksi suomalaisessa aikuislukiossa. Jos haluat korottaa kurssien arvosanoja ja siten yrittää vaikuttaa meritvärde-lukuusi, voit suorittaa kursseja ruotsalaisissa komvux-oppilaitoksissa.

Jos haluat kysyä tarkempia tietoja pääsyvaatimuksista tai siitä, täytätkö kriteerit sinua kiinnostaviin koulutusohjelmiin, ota yhteyttä korkeakoulujen hakutoimistoihin.

Palaa otsikoihin

Yhteishaku

Jos haet yhteishaussa ruotsinkieliseen koulutukseen, lähetä hakemuksesi Antagning.se-palvelussa . Jos haet opiskelupaikkaa englanninkielisistä koulutusohjelmista, lähetä hakemuksesi Universityadmissions.se-palvelussa. Sekä hakemuksen että liitteiden pitää olla perillä määräaikaan mennessä.

Luo käyttäjätili (användarkonto) Antagning.se-palvelun kohdassa Logga in / Skapa konto. Käyttäjätunnuksena (användarnamn) toimii ilmoittamasi sähköpostiosoite, jos sinulla ei ole ruotsalaista henkilötunnusta (personnummer). Järjestelmä ei tunnista suomalaisia henkilötunnuksia. Kun olet luonut käyttäjätilin ja haku on käynnissä, voit valita hakemukseesi sinua kiinnostavat koulutusohjelmat tai kurssit.

Skannaa alkuperäiset suomalaiset koulutodistukset ja lataa ne hakemuksen liitteeksi pdf:nä hakujärjestelmän Meriter-välilehdellä. Lue skannaus- ja latausohjeet huolellisesti Antagning.se-sivustolta. Jos haet perustutkintotason opintoihin, suomalaisia koulutodistuksia, kuten lukion päättötodistusta ja ylioppilastutkintotodistusta, ei tarvitse käännättää ruotsiksi. Jos haet maisteritason opintoihin, tarkista todistusten kääntämistä koskevat vaatimukset Antagning.se-sivustolta. Voit ladata todistusliitteet hakujärjestelmään vasta, kun olet valinnut hakemukseesi vähintään yhden koulutusohjelman tai kurssin.

Ne todistukset, joita sinulla ei vielä ole varsinaisen hakuajan päättyessä, voit skannata ja liittää hakemukseesi jälkikäteen UHR:n ilmoittamaan määräaikaan (sista kompletteringsdag) mennessä. Viimeiset täydennyspäivämäärät ovat yleensä kesäkuun puolivälissä, kun opinnot alkavat syksyllä, ja joulukuun alussa, kun opinnot alkavat keväällä. Jätä kuitenkin itse hakemus verkossa ennen kuin varsinainen hakuaika päättyy.

EU/ETA-maiden kansalaisilta ei peritä haku- tai lukukausimaksuja Ruotsissa. Todistaaksesi Suomen kansalaisuutesi skannaa hakemukseesi pdf-liite myös passistasi tai henkilöllisyystodistuksestasi.

Palaa otsikoihin

Hakuväylät

Suomalaishakijat hakevat opiskelupaikkoja samoissa kiintiöissä ruotsalaisten kanssa. Suurin osa hakijoista hakee opiskelupaikkaa todistusarvosanojen perusteella (betygsurval). Högskoleprov-kokeen suorittaneet suomalaiset voivat kilpailla opiskelupaikoista kahdessa kiintiössä (betygsurval ja provurval).

Palaa otsikoihin

Betygsurval eli todistusten perusteella haku

Hakijat valitaan lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Valinnassa huomioidaan päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo ja ylioppilastodistuksen arvosanat. Pakollisten kokeiden yo-arvosanat otetaan huomioon aina. Valinnaisten kokeiden arvosanat otetaan huomioon, jos ne korottavat keskiarvoasi. Valmistumisen jälkeen korotettuja suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoja ei oteta haussa huomioon.

Universitets- och högskolerådet (UHR)  laskee ulkomaalaisille hakijoille todistusten perusteella pistemäärän (meritvärde) 10,00-20,00 todistusten vertailua varten. Sen lisäksi voi vielä saada max. 2,50 lisäpistettä, joka lasketaan myös todistustesi perusteella.

Jos haet opiskelupaikkaa ammatillisen tutkinnon perusteella, voit tarkistaa pisteytyksen periaatteet Antagning.se-verkkopalvelusta.

Palaa otsikoihin

Provurval eli valintakokeen perusteella haku

Voit tulla valituksi myös valintakoeryhmän kautta, jos sinulla on voimassaoleva högskoleprov-tulos ja täytät muut koulutusohjelman tai -kurssin valintakriteerit. Tässä valintaryhmässä voit saada pisteitä myös työkokemuksesta, jos olet työskennellyt vähintään 5 vuoden ajan vähintään puolipäiväisesti.

Högskoleprovet on korkeakouluvalmiutta mittaava koe, joka järjestetään kahdesti vuodessa. Koe ei ole pakollinen, mutta sen suorittamalla voi kilpailla molemmissa valintaryhmissä (betygsurval ja provurval) samanaikaisesti ja näin lisätä sisäänpääsymahdollisuuksia ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin. Kokeen voi tehdä paitsi Ruotsissa, myös Suomessa. Menestyäkseen kokeessa ruotsin kielen taidon on oltava hyvä, sillä koe on sama niin ruotsia äidinkielenään puhuville kuin muillekin. 

Noin kolmasosa Ruotsin korkeakoulujen opiskelijapaikoista täytetään högskoleprov-tulosten perusteella. Kokeen suorittaminen voi olla järkevää erityisesti niillä opiskelualoilla, joissa kilpailu sisäänpääsystä on kovaa, kuten esimerkiksi lääketieteessä, oikeustieteessä ja psykologiassa. Lisätietoja Studera.nu-verkkosivustolla

Joillain aloilla opiskelijavalinnoissa käytetään myös haastatteluja tai pääsykokeita, mutta se on harvinaista. Tarkista valintaperusteet suoraan tiedekunnista.

Palaa otsikoihin

Vertailuluvun laskeminen

Sinun ei tarvitse laskea vertailulukuasi hakulomakkeelle, vaan yhteishaun järjestäjä UHR laskee sen puolestasi osana hakuprosessia. 

Voi kuitenkin olla kiinnostavaa tietää, miten pisteet lasketaan. Jos haluat syventyä yksityiskohtaisiin tietoihin pistelaskusta, tutustu UHR:n tuottamiin tietoihin ja esimerkkeihin. Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä suoraan UHR:n asiakaspalveluun Antagning.se-palvelun kautta.

Antagning.se: Så här räknas dina utländska betyg om

Antagning.se: Elina från Finland söker till läkarprogrammet

Universitets- och högskolerådet (UHR): Betygsurval

Palaa otsikoihin

Aikaisempien hakukierrosten tilastot

Universitets- och högskolerådet (UHR): Antagningsstatistik

Opetushallitus: Ruotsi-opas: Aikaisempien hakukierrosten tilastot


Palaa otsikoihin


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje